Toivo Korpilinna

Toivo Anselm Korpilinna (sukunimi aik. Wallenius; 5. maaliskuuta 1891 Kymi – 2. huhtikuuta 1938 Lappeenranta) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija.^[1]^[2]

Kymin Jumalniemessä syntynyt Toivo Korpilinna oli nuoruusvuosinaan näyttelijänä Suomalaisessa Teatteriseurueessa, toimi Lappeenrannan Teatterin johtajana, oli mukana Rieti Itkosen asianajotoimistossa Lappeenrannassa sekä hoiti Lappeenrannassa pitämäänsä liike- ja välitystoimistoa. Korpilinna siirtyi 1919 sanomalehtialalle. Hän oli noin puoli vuotta Suursavolainen-lehden päätoimittajana ja sen jälkeen hän oli Etelä-Saimaa-lehdessä pari vuotta päätoimittajana ja muun ajan lehden toimitussihteerinä.^[2]

Korpilinna kirjoitti useita romaaneja (Näköharha ja Voittajat tulevat) ja näytelmiä (komediat Punaiset housut, Kiusaaja, Siveysapostolit, Taisteluharjoitus ja Kenraaliparaati). Hän kehitti myös haulikon porausmenetelmän huonokuntoisten haulukoiden korjaamiseen. Korpilinna kuoli huhtikuun alussa 1938 lyhyen sairauden jälkeen.^[1]^[2]

Kuunnelma- ja näytelmäkirjailija Esko Korpilinna oli Toivo Korpilinnan poika.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Ahjo, Helsinki 1918
Punaiset housut : kolminäytöksinen sotilaskomedia. Seuranäytelmiä 238. Karisto 1924, 2. painos 1927, 3. painos 1938
Pieni paholainen, komedia. 1925
Merikylpylä, näytelmä. 1926
Suojattu alue : kirja äidistäni. Schildt, Helsinki 1926
Kiusaaja : kolminäytöksinen huvinäytelmä. Teatterikirjasto 2. Karisto 1927
Näköharha, romaani. Otava 1927
Siveysapostolit : kolminäytöksinen komedia. Teatterikirjasto 4. Karisto 1928
Taisteluharjoitus : 3-näytöksinen sotilas-ilottelu. Näytelmäkirjasto n:o 1. Pori 1929
Veljiemme komedia. Kirja, Helsinki 1929
Näyttelijöitä kiertueella. Kirja, Helsinki 1930
Kenraaliparaati : kolminäytöksinen farssi. Seuranäytelmiä 320. Karisto 1931
Voittajat tulevat : romaani Valtakylän aukeilta. WSOY 1932